Kirjoittaja: Minna Turunen,
vieraileva tutkija THL Vaasan toimipaikka/BoWer -verkosto
Teen väitöskirjatutkimusta
maahanmuuttajanuorten osallisuudesta aikuissosiaalityössä hallintotieteiden tohtoriohjelmassa
Vaasan yliopistossa. Kuulun Osallisuus hyvinvointiyhteiskunnassa
-tutkimusryhmään, joka on yksi kolmesta tutkimusryhmästä THL Vaasan ja Vaasan
yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen yksikön käynnistämässä
Hyvinvoinnin ja johtamisen monitieteisessä tutkimusohjelmassa. Tavoitteenani on
tarkastella maahanmuuttajanuorten osallisuutta nuoren, sosiaalityön
ammattikäytäntöjen ja asiantuntijuuden sekä palvelujärjestelmän vuoropuheluna.
Tarkoituksenani on selvittää, millaisena osallisuus näyttäytyy kolmen
näkökulman vuoropuhelussa, kun osallisuutta lähestytään nuorten omia vahvuuksia
ja voimavaroja hyödyntävästä näkökulmasta. Olen kerännyt tutkimusaineistoa
joulukuusta 2013 huhtikuuhun 2014 toteuttamalla teemahaastatteluja
aikuissosiaalityöntekijöille ja -johdolle sekä 18-30 -vuotiaille,
maahanmuuttajataustan omaaville aikuissosiaalityön asiakkaana oleville
nuorille.
Tässä blogikirjoituksessani
haluan tuoda lyhyesti esille nuorten vastauksia tähän mennessä kertyneestä
haastatteluaineistosta. Kevään 2014 aikana toteuttamani nuorten
teemahaastattelut alkavat olla loppusuoralla, ja haastatteluaineistoa on
kertynyt tähän mennessä noin 24 nuoren verran. Nuorista noin puolet on naisia
ja puolet miehiä, ja nuoret ovat iältään 18-25 -vuotiaita. Merkittävä osa
haastatteluaineiston nuorista on opiskelijoita. Ilokseni voin todeta, että
muutamalta nuorelta löytyi myös yhteyksiä työelämään joko päätoimisesti tai
sivutoimisesti opintojen ohessa.
Yksilön osallisuutta voidaan vahvistaa heidän arjen verkostoissa yhteisösosiaalityön keinoin rakentamalla, tukemalla sekä kehittämällä yhteisöjä. Rakenteellinen sosiaalityö taas yhteistyössä asiakkaiden kanssa antaa sosiaalityölle mahdollisuuden yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. (THL 2014.) Olen kiinnittänyt huomiota haastatteluja tehdessäni siihen, kuinka nuoret suhtautuvat varsin myönteisesti elämään ja tulevaisuuteen. Lisäksi nuorilla näyttää olevan ympärillään sosiaalista tukiverkostoa. Haastattelemieni nuorten myönteisyyden ja myönteisten voimavarojen hyödyntäminen jo tässä vaiheessa esimerkiksi yhteisösosiaalityön tai rakenteellisen sosiaalityön keinoin voisi ennalta ehkäistä mahdollisten vaikeuksien kasaantumista myöhemmin aikuisuudessa ja vahvistaa nuorten keinoja käsitellä mahdollisia vastoinkäymisiä.
Lisäksi mielestäni olisi
mielenkiintoista tutkimuksen näkökulmasta jatkossa tehdä pitkittäisseurantaa
haastattelemistani nuorista ja haastatella heitä esimerkiksi viiden vuoden
kuluttua uudelleen. Mitähän heille mahtaa kuulua silloin, ja mitä he
ajattelevat tulevaisuudestaan?
Lähteet:
Martikainen, T., Saukkonen, P.
& Säävälä, M. (2013). Muuttajat. Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen
yhteiskunta. (Toim.). Helsinki. Gaudeamus.
TEM 2013.
Maahanmuuttajabarometri 2012. TEM raportteja 11/2013.
THL 2014. Aikuissosiaalityö. http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/tyokalut/aikuissosiaalityon_vaikuttavuus/aikuissosiaalityo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti