tiistai 29. huhtikuuta 2014

Tietoa maahanmuuttajanuorten osallisuudesta aikuissosiaalityössä

Kirjoittaja: Minna Turunen, vieraileva tutkija THL Vaasan toimipaikka/BoWer -verkosto

Teen väitöskirjatutkimusta maahanmuuttajanuorten osallisuudesta aikuissosiaalityössä hallintotieteiden tohtoriohjelmassa Vaasan yliopistossa. Kuulun Osallisuus hyvinvointiyhteiskunnassa -tutkimusryhmään, joka on yksi kolmesta tutkimusryhmästä THL Vaasan ja Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen yksikön käynnistämässä Hyvinvoinnin ja johtamisen monitieteisessä tutkimusohjelmassa. Tavoitteenani on tarkastella maahanmuuttajanuorten osallisuutta nuoren, sosiaalityön ammattikäytäntöjen ja asiantuntijuuden sekä palvelujärjestelmän vuoropuheluna. Tarkoituksenani on selvittää, millaisena osallisuus näyttäytyy kolmen näkökulman vuoropuhelussa, kun osallisuutta lähestytään nuorten omia vahvuuksia ja voimavaroja hyödyntävästä näkökulmasta. Olen kerännyt tutkimusaineistoa joulukuusta 2013 huhtikuuhun 2014 toteuttamalla teemahaastatteluja aikuissosiaalityöntekijöille ja -johdolle sekä 18-30 -vuotiaille, maahanmuuttajataustan omaaville aikuissosiaalityön asiakkaana oleville nuorille.

Tässä blogikirjoituksessani haluan tuoda lyhyesti esille nuorten vastauksia tähän mennessä kertyneestä haastatteluaineistosta. Kevään 2014 aikana toteuttamani nuorten teemahaastattelut alkavat olla loppusuoralla, ja haastatteluaineistoa on kertynyt tähän mennessä noin 24 nuoren verran. Nuorista noin puolet on naisia ja puolet miehiä, ja nuoret ovat iältään 18-25 -vuotiaita. Merkittävä osa haastatteluaineiston nuorista on opiskelijoita. Ilokseni voin todeta, että muutamalta nuorelta löytyi myös yhteyksiä työelämään joko päätoimisesti tai sivutoimisesti opintojen ohessa.

Vaikka haastatteluaineiston tarkempi analyysi onkin vielä kesken, haluan tuoda muutamia aineistosta nousevia seikkoja esille. Haastattelemani nuoret näyttävät suhtautuvan varsin myönteisesti nykyhetkeen ja tulevaisuuteen vaikeistakin menneisyyden elämäntapahtumista huolimatta. Merkittävä osa nuorista toivoo, että he saavat ammatin ja työpaikan tulevaisuudessa. Myös ajatus yrittäjyydestä nousee esille nuorten puheessa. Maahanmuuttajien yrittäjyyden on havaittu olevan niin kansainvälisissä kuin kansallisissa tutkimuksissa yleisempää koko väestöön verrattuna (Forsander 2013). Haastattelemieni nuorten toiveet yrittäjänä toimimisesta kuulostavat varsin luonnollisilta aiempaa tutkimustietoa vasten tarkasteltuna. Samaan yhteisöön kuuluminen muodostaa monille maahanmuuttajille sosiaalisen verkoston, johon he voivat turvautua tarpeen tullen (Forsander 2013). Haastattelemieni nuorten sosiaalinen tukiverkosto näyttäytyy aineistossa myös varsin vahvana. Pieni osa haastatelluista nuorista on aktiivisesti mukana yhdistyksissä tai järjestöissä, mutta enemmistö nuorista suhtautuu myönteisesti äänestämiseen vaaleissa. Maahanmuuttajabarometriin (2013) osallistuneista 18-75 –vuotiaista vastaajista 55 prosenttia koki äänestämisen tärkeäksi.   


Yksilön osallisuutta voidaan vahvistaa heidän arjen verkostoissa yhteisösosiaalityön keinoin rakentamalla, tukemalla sekä kehittämällä yhteisöjä. Rakenteellinen sosiaalityö taas yhteistyössä asiakkaiden kanssa antaa sosiaalityölle mahdollisuuden yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. (THL 2014.) Olen kiinnittänyt huomiota haastatteluja tehdessäni siihen, kuinka nuoret suhtautuvat varsin myönteisesti elämään ja tulevaisuuteen. Lisäksi nuorilla näyttää olevan ympärillään sosiaalista tukiverkostoa. Haastattelemieni nuorten myönteisyyden ja myönteisten voimavarojen hyödyntäminen jo tässä vaiheessa esimerkiksi yhteisösosiaalityön tai rakenteellisen sosiaalityön keinoin voisi ennalta ehkäistä mahdollisten vaikeuksien kasaantumista myöhemmin aikuisuudessa ja vahvistaa nuorten keinoja käsitellä mahdollisia vastoinkäymisiä.

Lisäksi mielestäni olisi mielenkiintoista tutkimuksen näkökulmasta jatkossa tehdä pitkittäisseurantaa haastattelemistani nuorista ja haastatella heitä esimerkiksi viiden vuoden kuluttua uudelleen. Mitähän heille mahtaa kuulua silloin, ja mitä he ajattelevat tulevaisuudestaan?  

Lähteet:
Martikainen, T., Saukkonen, P. & Säävälä, M. (2013). Muuttajat. Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. (Toim.). Helsinki. Gaudeamus. 

TEM 2013. Maahanmuuttajabarometri 2012. TEM raportteja 11/2013.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti