perjantai 9. toukokuuta 2014

Aikuissosiaalityön aika koittaa


Kirjoittaja: Minna Hietala, sosiaalityön maisteriopiskelija, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Lastensuojelu puhuttaa paljon ja syystäkin, mutta samalla aikuissosiaalityö ja sen rooli sosiaalityössä ja kansalaisten hyvinvoinnin tukemisessa on jäänyt huomattavasti vähemmälle huomiolle. Kenties aikuissosiaalityötä ei mielletä yhtä tärkeäksi, koska kyseessä on itsestään vastuussa olevien, aikuisten ihmisten parissa työskentely. Aikuissosiaalityö on kuitenkin antoisaa ja monipuolista työtä, jolla voisi olla monia mahdollisuuksia eri sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreilla. 

Toimeentulotuen siirtämisestä Kelalle on keskusteltu vuosia ja nyt ratkaisu on viimein tehty. Perustoimeentulotuki siirtyy Kelalle vuonna 2017 ja sosiaalitoimelle jää täydentävä ja ehkäisevä tuki.  Usein on todettu, että toimeentulotuen käsittely vie liian paljon sosiaalityöntekijöiden ajasta eikä aikaa jää pitkäjänteiselle ja suunnitelmalliselle työlle. Toivonkin, että kunnat pohtivat tulevan muutoksen myötä aikuissosiaalityön asemaa ja käytäntöjä ja kehittävät mm. moniammatillista yhteistyötä. Aikuissosiaalityö määritellään yleensä asiakkaan kanssa yhteistyössä tehtäväksi suunnitelmalliseksi työksi, jolla pyritään parantamaan asiakkaan elämäntilannetta. Lisäksi aikuissosiaalityöhön liitetään yhä useammin kuntouttava näkökulma, jossa tavoitellaan asiakkaan voimaantumista ja osallisuutta. 

Yksi aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen yhteinen asiakasryhmä ovat pitkäaikaistyöttömät. Työttömien palveluverkosto ulottuu eri hallinnonaloille ja on sirpaleinen. Tällä hetkellä on menossa erilaisia kokeiluja, joiden avulla pyritään hahmottamaan uudelleen valtion ja kuntien vastuunjakoa pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä. Te-palveluiden toimistoverkostoa karsittiin vuoden 2013 alussa, mikä hankaloitti pitkäaikaistyöttömien asiointia entisestään. Epäilenkin, että kuntien rooli tulee korostumaan työllisyyden kuntakokeilun jälkeen tavalla tai toisella ja myös aikuissosiaalityön merkitys tulee korostumaan.

Professori Pekka Honkanen puhui aikuissosiaalityön päivillä vuonna 2012 sosiaalisen asiantuntemuksen tarpeesta moniammatillisessa yhteistyössä. Hän toi puheenvuorossaan hienosti esiin sen, kuinka terveyteen liittyvien kroonisten ongelmien hoito vastaanotto- ja sairauskeskeisesti ole toimivaa. Ihminen tulisi nähdä kokonaisuutena ja tässäkin asiakkaan oma voimaantuminen on tärkeää. Honkasen esimerkki terveydenhuollon ja sosiaalityön yhteistyöstä on vain yksi esimerkki, jota voisi hyödyntää myös mielenterveys- ja päihdetyön, sekä vanhustyön puolella. Yhteistyötä varmasti tehdäänkin, mutta toivoisin, että näitä toimiva yhteistyömuotoja esiteltäisiin julkisuudessa ja nostettaisiin näin aikuissosiaalityön profiilia matalan kynnyksen palveluna.

Mielenkiinnolla odotan, millä tavalla Kela ja sosiaalitoimi tulevat tekemään yhteistyötä asiakkaiden hyväksi. Toimeentulotuen siirto ei vähennä sosiaalityöntekijöiden tarvetta, vaan antaa mahdollisuuden nostaa aikuissosiaalityö siihen asemaan, joka sille kuuluisi osana kansalaisten hyvinvoinnin tukiverkostoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti