Kirjoittajat:
Kaarina Reini, Projektipäällikkö, BoWer - Pohjanmaan
hyvinvointipalvelujen tutkimus- ja innovaatioverkosto
Arto Rautajoki, Kehitysjohtaja, Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan
osaamiskeskus SONet BOTNIA
Tiia Ahonen, Tutkija, BoWer - Pohjanmaan
hyvinvointipalvelujen tutkimus- ja innovaatioverkosto
Kuva pohjalaisesta hyvinvoinnista muodostuu eri
osatekijöistä; päätöksenteko voi nojata kuntalaisten itsensä tuottamaan ja
kokemustietoon, asiantuntijatietoon, tutkittuun tietoon tai tilasto- ja
indikaattoritietoon. Myös mielikuvat ohjaavat ihmisten käsityksiä
hyvinvoinnista. Mielikuva on kuitenkin hyvin vahvasti markkinoinnin käsite, ja
silloin kun tehdään maakuntatasoisia päätöksiä ja kehittämisehdotuksia, täytyy
lähteä liikkeelle faktoista.
Tilastojen mukaan 17–24-vuotiaista
nuorista jää Pohjanmaalla koulutuksen ulkopuolelle lähes joka kymmenes.
Kouluterveyskysely paljasti, että masennus on yleisempää pohjalaisilla
yläkoululaisilla kuin maassa keskimäärin ja trendi on ollut kasvava. Tuoreen
alueellisen terveys- ja hyvinvointikyselyn tulokset kertovat, että Pohjanmaalla
yksinäisyys vaivaa 8 prosenttia ja ikäihmisiä lähes tuplasti enemmän (15 %). Myös pohjalaismaakuntien tuore
hyvinvointibarometri nosti esiin Pohjanmaan hyvinvoinnin haasteina psyykkisten
pitkäaikaissairauksien rinnalla yksinäisyyden.
Totta on, että taloudellisten
tunnuslukujen valossa Pohjanmaalla menee mukavasti koko Suomeen verrattuna.
Vaikka työttömyysprosentti on vertailussa monesti ollut Manner-Suomen alhaisin,
on Pohjanmaalla silti pitkäaikaistyöttömyyttä. Vaikeasti työllistyvien määrä 15–64
-vuotiaista on pysynyt 2,5 prosentissa. Tämä näkyy suoraan tukien käytössä ja
pienituloisuudessa. Hyvinvoinnin puutteiden kova ydin näyttäisi myös pohjalaismaakuntien
hyvinvointibarometritutkimusten valossa olevan muodostumassa valitettavan pysyväksi
pohjalaismaakunnissa. Barometrissa arvioitiin hyvinvoinnin kehityksen olevan
heikointa työttömien, pienituloisten, asunnottomien, ylivelkaantuneiden ja
päihdeongelmaisten joukossa.
Psyykkisistä pitkäaikaissairauksista kertoo
karua kieltä se, että 25–64 -vuotiaiden mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa
saavien osuus on suurempi Pohjanmaalla kuin koko maassa keskimäärin. Mielenterveyden
ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saa Pohjanmaalla
3,1% vastaavanikäisestä väestöstä, kun koko
maan luku on 3,8 %. Pohjanmaalla alkoholia myydään vähemmän kuin koko maassa
asukasta kohden laskettuna. Ongelmakäytöstä kertoo kuitenkin se, että päihdehuollon
laitoshoidossa on asiakkaita prosentuaalisesti lähes yhtä paljon kuin muualla
maassa, ja päihdehuollon avopalveluja käyttäviä on hiukan enemmän kuin maassa
keskimäärin. Hyvinvointibarometrissa
päihde- ja mielenterveysongelmien ennakoitiinkin olevan hyvinvoinnin
ykköshaasteita lähivuosien aikana.
Väestön terveydentilan seuranta ja arviointi
kunnan johdossa ja hyvinvointi- ja terveyseroja kaventavat tavoitteet kunnan
toiminta- ja taloussuunnitelmassa ovat Pohjanmaalla olleet tähän asti koko maan
lukuja selvästi alemmat. Hyvinvointitiedolla johtaminen voisi kuitenkin
parhaimmillaan kääntää painopistettä kalliista jälkikäteisestä korjaamisesta
ongelmien ennaltaehkäisyyn ja hyvinvointia edistävään päätöksentekoon.
Alueelliset toimijat kuten BoWer –
Pohjanmaan hyvinvointipalvelujen tutkimus- ja innovaatioverkosto sekä
sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA ovat yhdessä maakuntaliiton,
sairaanhoitopiirin, alueen korkeakoulujen, THL:n sekä järjestöjen kanssa
keskeisessä roolissa alueellisessa tietotuotantoon liittyvässä
kehittämistyössä. Tarvitaan alueellista osaamista ja analysointeja tiedon
käyttöön saamiseksi ja hyödyntämisen parantamiseksi – pelkkä numeerinen
tilasto- tai indikaattoritieto ei vielä itsessään riitä. Maakunnallisen tason
hyvinvointistrategia on myös keskeinen työkalu tässä koordinointi- ja
ennakointityössä. Yhteistyössä Pohjanmaalta löytyy riittävä osaaminen alueellisen
tietotuotannon ja tiedolla johtamisen kehittämiseksi.
Kirjoitus on julkaistu Pohjalaisen ja Vasabladetin mielipideosastoilla 20.3.2014.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti