Tunnistatko pelaajan – ongelmapelaajan?

Juha Pekola

Opettaja, mielenterveys-, kriisi ja päihdetyö

Centria ammattikorkeakoulu

  

Oletko facebookissa, twitterissä, Youtubessa, Instagramissa ja mitä näitä nyt onkaan? Hallitsetko somea, peukutatko työkaverin kuvia, lähetätkö instagramiin kuvan lautasannoksesta, jonka miehesi loihti sinulle sunnuntaina? Montako tykkäystä sait? Odotitko lauantaina kiihkeästi lottoriviä, ostitko arvan, löitkö vetoa pelituloksesta, pelasitko kauppareissulla ohi mennessäsi hedelmäpeliä? Pelaatko, pelaatko kenties liikaa, onko sinulla peliongelma, onko sinulla peliriippuvuus? Tunnistatko sen, mikäli näin on. Vaikka sinulla ei ole, ehkäpä asiakkaallasi on.

Mistä rahapeleissä on kysymys?

On olemassa mitä erilaisimpia pelejä, suomalaisten suosikista Lotosta aina nettipokeriin ja pajatsoon asti. Tietokone ja internet mahdollistavat uusien pelien ilmestymisen koko ajan.  Rahapeleillä tarkoitetaan kaikkea sellaista pelaamista, jossa pelin voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoinen. Arpajaislaissa (ArpajaisL 2 §) arpajaisilla (= rahapelit) tarkoitetaan toimintaa, johon osallistutaan vastiketta vastaan ja jossa osallistuja voi saada kokonaan tai osittain sattumaan perustuvan rahavoiton.  Rahapelit perustuvat usein sattumaan, näissä voitto määräytyy kokonaan sattuman perusteella, esim. lotto, ruletti ja rahapeliautomaatit. Joissakin peleissä voi voitto perustua osin pelaajan tietoon ja taitoon pelin säännöistä, todennäköisyyksistä ja pelikohteista, esim. vakioveikkaus, toto, pokeri. Voiton todennäköisyys vaihtelee suurestikin, eri peleissä on erilaiset todennäköisyydet. Esim. lotossa päävoiton saamisen todennäköisyys on 1:15 300 000 ja raha-automaateissa päävoiton todennäköisyys on 1:1 000 tai jopa 1.10 000. Pelaajat kyllä usein luovat kuvitteellisia käsityksiä onnenpelien tuloksien hallinnasta. He pyrkivät ennustamaan tulosta aikaisempien pelien tulosten perusteella. Pelaajien ajatusharhat/uskomukset ovat usein seurausta ihmisten kyvyttömyydestä huomioida tapahtumien riippumattomuutta toisistaan ja ymmärtää peliin liittyviä todennäköisyyksiä. Kyseessä on ns. pelaajan harha. (THL 2009.)

Suomalaisten pelaaminen

Suomessa rahapelaaminen keskitetty Veikkaukselle, RAY:lle (raha-automaatti yhdistys) ja Fintotolle (hevosurheilu). THL:n Suomalaisten rahapelaaminen 2011 – kyselyssä selvitettiin 15 – 74 vuotiaiden suomalaisten rahapelaamista. Kyselyyn vastanneista 78% oli pelannut viimeisen 12kk:n aikana jotakin rahapeliä. Rahapelejä pelanneista 12% pelasi useita kertoja viikossa ja n. kolmasosa vähintään kerran viikossa. Internet on avannut uusia mahdollisuuksia pelata rahapelejä. Suomessa laillisia rahapelejä netissä tuotavat Veikkaus, RAY ja Fintoto. Internetissä on lukematon määrä ulkomaalaisia (osa hyvinkin kyseenalaisia) rahapelisivustoja. Noin viidesosa (21%) rahapelejä pelanneista 15 – 79 vuotiaista on pelannut netissä viimeisen 12 kk:n aikana, 16% kertoo pelanneensa myös ulkomaalaisten peliyhtiöiden sivuilla. Suomalaiset käyttävät rahapeleihin tutkimuksen mukaan keskimäärin 14,14€ viikossa. Suomalaiseten pelinyhtiöiden voitto, eli pelaajien tappio oli v.2010 1,5miljardia euroa. (THL 2012, 20-27.)

Pelaaminen – ongelmapelaaminen - peliriippuvuus

Suurimmalle osalle pelaajista ei pelaaminen tuota minkäänlaisia ongelmia. Noin neljäsosa suomalaisista ei pelaa lainkaan, toisessa ääripäässä on paljon pelaavia ongelmapelaajia. Tämä toinen ääripää voidaan määritellä riskipelaamiseksi, ongelmapelaamiseksi ja peliriippuvuudeksi tai pelihimoksi. Riskipelaajat pelaavat runsaasti johon liittyy suuri riski myöhemmin ilmeneviin ongelmiin ja haittoihin. Ongelmapelaamiseen liittyy eriasteista haitallista pelaamista, joka vaikuttaa kielteisesti eri elämän osa-alueille (työ, koulu, opiskelu, perhesuhteet jne.) Pelihimolla ja –riippuvuudella tarkoitetaan ICD- ja DSM-tautiluokitusten kriteerit täyttävää pelaamista. (Heikkilä, Laine, Salokoski, 2009.) THL:n tutkimuksessa v.2011 kartoitettiin ongelmapelaajien määrää SOGS-R – kyselyn perusteella (South Oaks Gambling Screen). Tämän luokittelun perusteella ongelmapelaajiksi viimeisen 12kk:n aikana luokiteltiin 2,7% Suomen 15-74 vuotiaasta väestöstä. Ongelmapelaaminen on selvästi yleisempää miehillä kuin naisilla.  (THL 2012, 39.)

Kohtaatko työssäsi – miten puutut

Ongelmapelaaminen ja peliriippuvuus ovat vaikeasti havaittavia ja osin haasteellisesti mitattaviakin. Pelkillä euromäärillä ei ongelmapelaaminen ilmene, jollekin 100€ panos on jo liikaa jollekin 10000€ pieni summa. Eräässä lehdessä esim. uutisoitiin miehen hävinneen nettipokerissa yli 100 000€.  Rahapeliongelmista aiheutuvat ongelmat uhkaavat ihmisten hyvinvointia ja kansanterveyttä. Velkakierrettä, pikavippejä, univaikeuksia, masennusta, ahdistusta, sosiaalisia ongelmia jne. Peliongelmista kärsivät niin pelaajat kuin pelaajien läheisetkin. Pelkästään ongelmapelaajia arvioidaan olevan n.110 000 ja tämän lisäksi iso joukko ongelmapelaajan läheisiä. Peliongelmaa ei siis missään tapauksessa pidä vähätellä, vaan asiaan tulee tarttua. Pohjanmaan alueelle saatiin viime vuonna THL:n Pelipilotti-hanke. Keski-Pohjanmaan ja Vaasan yhteishanketta hallinnoi Kokkolan kaupunki/ Pohjanmaan päihdetyön kehittämiskeskus. Hankkeen avulla on tarkoitus saada ongelmapelaajien alueelliset tuki- ja hoitopalvelut kuntoon. Hankkeen tavoitteena on peliongelman tunnistamisen, puheeksiottamisen ja hoitoonohjauksen ja hoidon kehittäminen perus- ja erityispalveluissa. (Lång 2013.) Centria AMK on edustus hankkeen ohjausryhmässä sekä kehittäjäryhmässä. Osin tämän hankkeen innoittamina Centria AMK, VAMK (Vaasan AMK) ja SEAMK (Seinäjoen AMK) toteuttavat parhaillaan myös THL:n koordinoimaa Rahapelien ehkäisy ja hoito- verkkokurssia. Tällä viiden opintopisteen kurssilla on kattava materiaali- ja tietopaketti rahapeleistä ja rahapelihaitoista. Kurssi koostuu kolmesta moduulista 1. Rahapelaaminen yhteiskunnassa (2op) 2. Rahapeliongelman synty, kohtaaminen ja ehkäisy (2op) ja 3. Hoito- ja kuntoutusmenetelmät rahapeliongelmissa (2op).  Kurssi kestää n. 6kk ja toteutetaan pääosin verkossa, lukuun ottamatta kolmea lähipäivää. Kurssi soveltuu erinomaisen hyvin kaikille niin sosiaali- kuin terveysalan ammattilaisille ja opetushenkilökunnalle, oikeastaan kenelle tahansa. THL on tämän kurssin lisäksi rakentanut pienempiä verkkokursseja esim. Rahapeliongelmien kohtaaminen mielenterveystyössä 2op. Verkkokurssien järjestäjinä toimivat oppilaitokset ja korkeakoulut. Centria AMK:lla on mahdollisuus toteuttaa erilaisia aiheeseen liittyviä verkkokursseja myös yhdessä VAMK:n ja SEAMK:n kanssa ja mahdollisesti myös Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa.

Erityisesti rahapelaaminen herättää suuren yhteiskunnallisen huolenaiheen. Suomalaiset ovat havahtuneet peliongelman mukanaan tuomiin haittoihin. Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät kohtaavat yhä useammin ongelmapelaajia ja heidän läheisiään. Useammassa viimeaikaisessa tutkimuksessa ammattilaiset, niin perus- kuin erityispalveluissa, kaipaavat osaamisen vahvistamista. Peliongelmasta puhuminen ja sen puheeksi ottaminen tulisi olla luonnollinen osa työtä. Tässä toki riittää haastetta kun päihdeongelmankin puheeksi ottaminen osin kangertelee. THL on koonnut netti sivuilleen kattavan materiaalipaketin peliongelmista. Tietoa ja koulutusta on saatavilla, niitä hyödyntämällä löytyy välineitä ja apua peliongelmaisen ja hänen läheisensä kohtaamiseen.  

Niin ja tässä kirjoituksessa keskityttiin rahapeleihin. Kokonaan käsittelemättä ovat tietokonepelit, kännykkäpelit, facebookit ja muut tietotekniikan mukanaan tuomat ilmiöt.

 

 

Lähteet:

Heikkilä, J., Laine, J. & Salokoski T., 2009. Rahapelien haitta-arviointi. Helsinki: THL  

Lång S. 2013. Pelipilotti 2013–2015. Toiminta ja taloussuunnitelma. Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus. 

Turja, T., Halme, J., Mervola, M., Järvinen-Tassopoulos, J. & Ronkainen, J-E., 2012. Suomalaisten rahapelaamien 2011. Tilastoraportti. Helsinki: THL.