Tää ei nyt vaan toimi! – nuoret aikuiset palvelujärjestelmän asiantuntijoina

Kati Närhi
tutkijatohtori

Hyvinvointipalvelut ja marginalisoitujen kansalaisten osallistuminen (Palko - hanke)
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Yllä oleva otsikko on jyväskyläläisten nuorten aikuisten ääni -ryhmän 12.3.2014 sosiaali- ja työvoimapalvelujen työntekijöille ja johdolle sekä poliittisille päättäjille järjestämän keskustelutilaisuuden otsikko. Tarkoituksena on saada paikalliset viranomaiset ja päättäjät kuuntelemaan nuorten aikuisten näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia muun muassa sosiaalitoimen, Kelan ja TE -toimiston palveluista sekä päästä vaikuttamaan palvelujen kehittämiseen. Taustalla on ajatus palvelujärjestelmän muutoksesta käyttäjäystävällisemmäksi.

Tilaisuuden organisoi ryhmä, joka koostuu jyväskyläläisistä sosiaali- ja työllisyyspalvelujärjestelmän kehittämisestä kiinnostuneista nuorista aikuisista. Heillä on kokemuksia edellä mainituista palveluista. Ryhmä on avoin ja poliittisesti tai muutoinkin sitoutumaton. 

Olen mukana nuorten aikuisten toiminnassa ”Palvelut ja kansalaisosallistuminen”- tutkimushankkeen näkökulmasta. Hankkeessa tarkastellaan nuorten aikuisten kokemuksia ja näkemyksiä sosiaali- ja työllisyyspalveluiden epäkohdista ja niihin vaikuttamisesta. Lisäksi pohditaan, mitä vaikutuksia nuorten aikuisten kokemustiedolla voi olla palveluiden kehittämisessä käyttäjälähtöisemmäksi. Tähänastisen toimintamme perusteella voi todeta, että nuorilla aikuisilla on suuri tarve kertoa kokemuksistaan palveluviidakossa ja tulla kuulluksi. Heillä on myös paljon arvokasta tietoa palvelujärjestelmän kehittämisestä.

Ryhmän toiminta ponnistaa keväällä 2013 järjestetystä kahdesta ”Nuoret aikuiset. Kohtaavat. Viranomaiset” -keskustelutilaisuudesta. Tilaisuuksiin osallistui sekä työntekijöitä että johtajia Kelasta, TE -toimistosta ja sosiaalitoimesta. Sekä nuorilla että viranomaisilla oli halua kuunnella toistensa näkemyksiä palvelujen nykytilasta. Nuoret kuitenkin epäilivät konkreettisten muutosten mahdollisuutta nykypalveluissa. Myös viranomaiset kokivat, että nykyinen palvelujärjestelmä on liian monimutkainen ja huonosti resursoitu. Molemmat osapuolet totesivat yhteisesti, että ilman poliittisia päättäjiä palveluihin liittyville epäkohdille ei voida mitään. Toukokuussa 2013 järjestettiinkin ”Nuoret aikuiset. Viranomaiset. Kohtaavat. Päättäjät” -tapaaminen jonne osallistui alueen kansanedustajia ja paikallisia päättäjiä, viranomaisia ja nuoria aikuisia. Vaikka yhteisymmärrystä nykypalvelujen haasteille ei löydettykään, tilaisuus oli avaus nuorten aikuisten, päättäjien ja viranomaisten vuoropuhelulle. 

Maaliskuussa toteutettavassa toisessa päättäjätapaamisessa nuoret aikuiset aikovat kysyä viranomaisilta ja päättäjiltä asioita, joita on hyvä pohtia myös nykypäivän vastikkeellisuus-keskustelun valossa. Miksi asiakkaalla ja palvelujärjestelmällä on eri pelisäännöt? Miksi palvelujärjestelmän heikkoudet lankeavat asiakkaan kärsittäväksi? Miksi sähköiset palvelut yleistyvät ja kohtaamiset työntekijöiden kanssa vähentyvät? Onko nuorisotakuun päätavoite kansantalouden kohentaminen vai nuoren omaan elämäntilanteeseen räätälöity palvelu? Miksi nuoren aikuisen näkökulma ei paina kun palvelujärjestelmä määrittää hänen aktiivisuuttaan elämässä?  Miksi tärkeitä päätöksiä nuorten aikuisten asioista tehdään ilman kohderyhmän todellista tuntemista? Onko palveluihin oikeasti mahdollista vaikuttaa?

On kiinnostavaa nähdä mitä vastauksia nuoret aikuiset tulevat saamaan eri toimijoilta sekä miten nuorten aikuisten palvelujärjestelmän ratkaisuehdotuksiin tullaan reagoimaan. Löytyykö yhteisymmärrystä byrokratiaviidakon haasteista vai jäävätkö keskustelijat omien mukavuusalueidensa sisään? Onko siis kyse näennäisosallisuudesta vai todellisesta vallan jakamisesta palvelun käyttäjien, viranomaisten ja poliittisten päättäjien välillä?

Muutokset palvelujärjestelmässä ovat hitaita. Olemme jyväskyläläisten nuorten aikuisten kanssa pyrkineet pitämään yllä ”meteliä” heidän palvelukokemuksistaan. Tämä on yksi tapa vaikuttaa nuorten aikuisten kokemusten ja näkemysten kuulumiseen myös sinne asti, missä tehdään varsinaisia päätöksiä palveluiden ja palvelujärjestelmän kehittämisestä käyttäjiä paremmin huomioivammiksi.  

Pientä, järjestäytymätöntä nuorten aikuisten ryhmää motivoi edelleen ajatus todellisen muutoksen aikaansaamisesta palvelujärjestelmän rakenteissa. Saamme maaliskuussa nähdä millaisen vastaanoton ajatus tällä kertaa saa. Samalla nuorille aikuisille kertyy kokemuksia siitä, millainen vaikuttaminen yhteiskunnassa on ylipäänsä mahdollista. Tukeeko kohtaaminen nuorten aikuisten kokemusta osallisuudesta ja kuulumisesta olennaisella tavalla osaksi yhteiskuntaa, johon liittyy myös vaikuttaminen kokemiinsa epäkohtiin? Kiinnostavaa on myös tarkastella eri toimijoiden motiiveja antaa tai olla antamatta osallisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia palvelun käyttäjille.