torstai 20. maaliskuuta 2014

Rakkaalla lapsella on monta nimeä


Kirjoittaja: Paula Malaska, sosiaalityön opiskelija, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Mamu, pakolainen, terroristi, turvapaikanhakija, neekeri, uussuomalainen, rättipää, pitsanpyörittäjä, ulkolainen, vähemmistö. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. 

Fakta. Suomessa on reilu parisataatuhatta maahanmuuttajaa. Vuoteen 2030 mennessä määrän arvellaan kasvavan puoleen miljoonaan. Tämä maamme vähemmistö on tärkeä osa väestöämme ja tulevaisuuttamme. Suurin osa Suomen väestönkasvusta tulee maahanmuutosta ja suurin osa maahanmuuttajista on nuorehkoa, työikäistä ja tervettä. Tällä on positiivinen vaikutus Suomen vanhenevaan väestöön. OECD:n tuoreen selvityksen mukaan maahanmuuttajat tuovat Suomen julkiselle sektorille enemmän varoja kuin he sieltä saavat.

Fakta. Suomen vastaanottokeskuksissa ja pahamaineisissa lähiöissä aikaansa kuluttaa tuhansia maahanmuuttajia. Tämä pistää monen perinteisiä arvoja kunnioittavan suomalaisen sapen kiehumaan. -Tulevat tänne elämään verovaroillamme! Moni suomalainen kuvittelee maahanmuuttajien saavan suuria summia ilmasta rahaa jonka me kantaväestönä olemme kovalla työllämme veroprosentteina maksaneet. Sama määrä kuin Suomessa on maahanmuuttajia eli yli kaksisataatuhatta, on Suomessa myös työttömiä. Juuri samoilla verorahoilla heidänkin elämää tuetaan, tai heitä koulutetaan, tai heidän terveydenhuoltoansa kustannetaan ilman että se herättää sen suurempia tunteita.                                                                      
Fakta. Maahanmuuttaja saa lapsilisää, asumistukea, opintotukea ja sosiaaliturvan avustuksia samoin perustein ja saman määrän kuin vastaavassa tilanteessa suomalainenkin. Tästä huolimatta yli 40000 suomalaista on allekirjoittanut nettiaddressin joka vaatii 'ylimääräiset' tuet maahanmuuttajilta pois. Näin suomalainen vaikuttaa ja parantaa maansa elinolosuhteita.

Mitä me, suomalaiset, voimme tehdä että tilanne maahanmuuttajien kanssa paranisi? Itse kääntäisin kysymyksen niin että mitä me voimme tehdä että tilanne maamme asukkaiden kanssa paranisi? Samalla tavalla ongelmia löytyy kantaväestön ihmisistä ja yhteisöistä kuin maahanmuuttajien joukoistakin. Nämä ongelmat eivät kuitenkaan herätä samanlaisia vihantunteita kuin samat ongelmat maahanmuuttajien joukoissa. Me suomalaiset olemme perinteisesti vaatimattomia, annamme vähästäkin toiselle, pidämme huolta lähimmäisistämme. Nämä periaatteet ovat kantaneet meitä sotien ja muiden vaikeiden aikojen yli. Silti emme haluaisi antaa maahanmuuttajalle tai pakolaiselle kattoa pään päälle. Emme halua ymmärtää millaista kurjuutta ja traumaa sotapakolaisella voi olla taustalla. Ikäänkuin katsoisimme maahanmuuttajia negatiivisten lasien läpi. Kuinka moni tiesi että maahanmuuttajat vastaavat jo kymmentä prosenttia Suomen työvoimasta? Jos ennuste vuoden 2030 tilanteesta pitävät paikkansa, viidesosa työvoimastamme on maahanmuuttajataustaista. Se on jo valtava määrä työntekijöitä joita ilman maamme ei pärjää.

Miksi emme ottaisi mallia maista joissa maahanmuuttajien integroituminen kantaväestöön on hoidettu mallikkaasti? Esimerkiksi Tanskassa on muutaman vuoden ajan tehokkaasti kielikoulutettu maahanmuuttajia jotta heidän on helpompi päästä työelämään. Myös työharjoittelupaikkoja on tarkoituksenmukaisesti lisätty jotta kielikoulutetut maahanmuuttajat pääsevät helpommin työelämään. Jokaisella ihmisellä on perustarve olla tarpeellinen ja hyödyllinen yhteisössään. Tämä tarve on Tanskassa tyydytetty myös maahanmuuttajien osalta. USAn Fort Morganin pikkukaupunkiin tuli lyhyessä ajassa suuri pakolaisyhteisö. Aluksi kantaväestö ihmetteli mm Somalien tapaa kokoontua puistoihin väittelemään ja keskustelemaan. Pakolaisten puutteelliset ajotaidot herättivät keskustelua kantaväestössä. Kaupungin johto ja poliisi ottivat asian hoitaakseen välittömästi. He alkoivat säännöllisesti tavata pakolaisyhteisön johtaijia ja perehdyttivät näiden kautta yhteisöä uuden maan ja kaupungin kulttuuriin, kieleen, ja jopa järjestivät ajotunteja niitä tarvitseville. Pakolaisia varten ei siis luotu uusia rakenteita joilla heidät olisi entisestään eroteltu kantaväestöstä vaan asiat heidän kanssa hoidettiin samalla tavalla kuin kantaväestönkin kanssa.  
        
Näistä tapauksista voisimme Suomessakin ottaa mallia. Suomessa onkin jo perustettu poliisihallituksen ja etnisten vähemmistöjen yhteistyöfoorumi jossa mm Monika-naiset ja Ihmisoikeusliitto ovat mukana. Nämä foorumit ja järjestöt tekevät arvokasta työtä. Jollakin tavalla samankaltaista työtä pitäisi saada tehtyä myös meidän suomalaisten keskuudessa jotta oppisimme katsomaan ihmistä ihmisenä. Naista naisena ja miestä miehenä, lapsea lapsena. Ei ole niitä lapsia ja meidän lapsia. On lapsia jotka kaikki ansaitsevat saman kohtelun ja samat mahdollisuudet, olivatpa heidän sukujuurensa peräisin mistä tahansa.          
  
Loppuun laitan linkin somessa levinneeseen musiikkivideoon joka herättää varmasti monenlaisia ajatuksia. https://www.youtube.com/watch?v=v7ch4mJ51CA#t=14



2 kommenttia:

  1. Kiitos erittäin upeasta tekstistä ja videosta! Laitoin välittömästi jakoon.

    VastaaPoista
  2. Fakta: Miksi et maininnut, että eräät maahanmuuttajat saavat tukia helpommin, koska pelätään rasismikorttia. Miksi Suomessa media sensuroi rikosuutisia, koskien etnistä taustaa - näin ei tehdä edes monikulttuurisessa Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa? Eikö kaikki ihmiset ole samanarvoisia lain edessä? Lapseni koulussa on 2 muslimilasta (äiti kääntynyt islamiin & isä muslimi). Ala-asteen opettaja laittaa kaikki lapset poliittisen korrektiivisesti, jotka eivät ole muslimeja rukoilemaan rukouksen Koraanista arabiaksi. Eikö tämä ole uskonnon ja omantunnon vastaista, kun uskontomme ei ole islam ja äidinkielemme ei ole arabia? Opettaja ei lue rukousta esimerkiksi hebreaksi puoliksi juutalaisille lapsille. "Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset". – George Orwell, Eläinten vallankumous (1945).

    t: Kanta-suomalainen, jonka mies on Euroopan mantereelta

    VastaaPoista