Tieto lisää tuskaa, mutta auttaa suunnattomasti työssämme ja päätöksenteossa

Varpu Rajaniemi 

Aluekehitysjohtaja, Pohjanmaan liitto, Vaasa

  

Monien mielestä tulevan kehityksen ennakointi on vaikeaa. Avuksi on luotu erilaisia tapoja, kuten skenaarioita ja trendejä, joista useat pohjautuvat menneen kehityksen ja muutosten analysointiin esimerkiksi tilastoihin pohjautuen. Lisäksi tarpeen on heikkojen signaalien ymmärtäminen ja näkemyksellisyys: On syytä luottaa intuitioonkin. Myös monien viranomaisten tehtäväksi on lakisääteisestikin annettu ennakointitehtävä. Siten esimerkiksi maakunnan liitot vastaavat alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnista sekä ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa.

Jotta emme kuitenkaan hukkuisi suunnattomaan tietomäärään, on hyvä miettiä erilaisia tiedon tuotanto- ja hyödyntämistapoja. Erinomaisena esimerkkinä ovat lukuisat tietotuotannon kehittämishankkeet, joita on toteutettu paitsi Pohjanmaalla myös kolmen pohjalaismaakunnan yhteistyöllä. Niinpä mm. Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kattava sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA on tarttunut ajankohtaiseen haasteeseen ja koonnut lukuisat asiantuntijat pohtimaan hyvinvointijohtamista ja sitä, miten hyvinvointitietoa voidaan käyttää johtamisen apuna. Kehittämistyötä on tehty alueellisen tietotuotannon ylimaakunnallisessa kehittäjäryhmässä ja maakunnittaisissa työryhmissä, ja työn tuloksena on syntynyt pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma alueen tarpeisiin.

Hyvinvointia ja terveyttä koskevan päätöksenteon, johtamisen ja kehittämisen tueksi on Pohjanmaalla toteutettu myös useita muita tietotuotannon kehittämistoimia. Tuotamme verkostoyhteistyössä hyvinvointia ja terveyttä koskevaa tietoa, joka on myös kansallisesti vertailtavassa muodossa. Oli ilahduttavaa, että pitkäjänteisen alueellisten toimijoiden ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijoiden yhteistyön tuloksena vuoden 2012 syksyllä Pohjanmaalla toteutettiin alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH). Tämä kuntalaisille suunnattu kysely antaa tietoa väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilasta kunnittain, yhteistoiminta-alueittain ja väestöryhmittäin. Merkille pantavaa on mm. se, että Pohjanmaalla toteutettuun kyselyyn sisällytettiin myös positiivista mielenterveyttä koskevat kysymykset. Kyselyn tulokset on myös saatavissa THL:n ”Helsingin pääkonttorista” tutkijoiden käyttöön.

ATH-tutkimuksen tuloksia on hyödynnetty mm. kuntien hyvinvointikertomuksia laadittaessa. Toisaalta Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä kehittää yhteistyössä THL:n kanssa sähköistä hyvinvointikertomusta. Lisäksi ATH-tutkimuksen tuloksia hyödynnetään mm. Vaasan yliopiston ja THL:n Vaasan toimipaikan EAKR-hankkeessa ”BoWer – Pohjanmaan hyvinvointipalvelujen tutkimus- ja innovaatioverkosto”.  Tämä hanke on osa laajaa BoWer-yhteistyöverkostoa (Bothnia Welfare - Coalition for Research and Knowledge), joka aloitti toimintansa hyvinvointitutkimuksen ja osaamisen keskittymänä jo vuonna 2008. Sen yhtenä tehtävänä on koota keskeiset hyvinvoinnin ja terveyden toimijat yhteisten asioiden äärelle hyvinvoinnin ja johtamisen monitieteisen ja monialaisen tutkimuksen ja innovaatioiden edistämiseksi ja kehittämiseksi.

Uunituoretta tietoa puolestaan antaa Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan hyvinvointibarometri 2012, joka on toteutettu ao. maakuntien liittojen, SONet BOTNIAn ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun kumppanuussopimuksella. Hyvinvointibarometri on luettavissa osoitteessa www.sonetbotnia.fi, ja se linkitetään myös maakuntien liittojen kotisivuille. 

Mutta entäpä ne itse tutkimusten tulokset: Valitettavasti tutkittu tieto vahvistaa varmaankin monen ammattilaiselle jo käytännön kokemuksen myötä muodostuneen käsityksen: Taloudelliset, mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat monen pahan alku ja juuri, ja syrjäytymistä ja pahoinvointia lisäävät myös yksinäisyys, velkaongelmat ja työttömyys. Mielestäni valtakunnallisestikin pitäisi hälytyskellojen soida tutkimusten osoittaessa, että Pohjanmaalla, yhdessä maamme parhaimmin voivassa maakunnassa ja sosiaalisen pääoman kehdossa, ulkopuolisuus sekä hyvinvointi- ja terveyserot kasvavat. Huolimatta Pohjanmaan hyvästä yleisestä työllisyystilanteesta nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys kasvavat.

Jatkamme vuonna 2014 vahvaa yhteistyötämme mm. valmistelemalla laajalla rintamalla Pohjanmaan hyvinvointistrategian, joka kattaa vuodet 2014–2020. Myös tässä strategiassa tietotuotantoon liittyvä kehittämistyömme on keskeisessä asemassa. Ehdotan alkaneen vuoden motoksi: Yhteistyössä on voimamme. Toivotan sosiaalitarkkailija-bloggareille valoisaa vuotta 2014!