Menneisyyden voimavarat tulevaisuuden vahvuudeksi! – Ryhmämuotoinen sosiaalityö

Marjaana Peltola

Projektityöntekijä

Puh. 040 680 7517

Isokatu 10

68600 Pietarsaari

Pietarsaaressa ryhmämuotoista sosiaalityötä on toteutettu maahanmuuttajanuorten, maahanmuuttajanaisten ja nuorten parissa. Tammikuussa 2014 käynnistetään nuorten hyvinvointiryhmä, jonka idea on syntynyt moniammatillisen nuorisoverkoston työryhmässä. Mukana ovat sosiaalitoimen lisäksi mm. etsivänuorisotyö, työvoiman palvelukeskus sekä lasten - ja nuorten mielenterveyspalvelut. Moniammatillinen yhteistyö edistää osaltaan asiakaslähtöisyyttä, suunnitelmallisuutta ja palveluohjauksellisuutta sosiaalityössä.

Ryhmämuotoisen sosiaalityön keskeisimpiä periaatteita ovat kunnioitus, arvostava kohtaaminen ja voimavarojen tukeminen. Toisten kanssa toimiminen on ihmiselle elintärkeää. Ihmiseksi tullaan toisten kanssa, itsetuntemus ei kasva sosiaalisessa tyhjiössä. Mielestäni ryhmämuotoisen sosiaalityön voidaan todeta olevan varsinaista sosiaalityötä. Kun elämisen reunaehto; yhteiskunta, rakentuu sosiaalisista suhteista ja instituutioista, niin miksi ihmeessä sosiaalityötä tehtäisiin ainoastaan yksilöihin kohdistuvana työnä?

Ryhmämuotoisen sosiaalityön hyvänä puolena on verkostoituminen ja vertaistuki. Havaittiin, että vertaisryhmässä oli hyvä ja rento tunnelma, jossa asiakkaat saattoivat käyttää ääntään halutessaan. Epävirastomainen työtapa tarjoaa mahdollisuuden irtaantua ongelmakeskeisestä puheesta, joka perinteiselle sosiaalityölle on toisinaan tyypillistä. Nuorten ryhmää vetänyt sosiaalityöntekijä kuvasi vertaisryhmätyöskentelyn aiheuttaneen ”positiivisen kierteen” nuorten keskuudessa; jonkun kertoessa haaveistaan ja tavoitteistaan, uskaltautuivat muutkin.

Ryhmämuotoisen sosiaalityön tavoitteet määritettiin asiakasryhmien tarpeiden pohjalta. Pilottiryhmien sosiaalisentuentarpeet liittyivät kulttuuriin sekä koulu- ja työelämään integroitumiseen. Tärkein tavoite oli avata mahdollisuuksia sosiaalitoimen asiakkuuden tilalle. Ryhmämuotoiseen sosiaalityöhön osallistuva asiakas ja ryhmästä vastaava sosiaalityöntekijä täyttivät SOS -hankkeessa pilotoidun tilannekartoituslomakkeen ja asiakassuunnitelman ennen ryhmätapaamisia. Kartoitus ja suunnitelma tekevät sosiaalityöstä suunnitelmallisempaa ja tukevat asiakkaan osallisuutta omassa muutosprosessissaan. Työvälineiden tavoitteena on saada asiakas sosiaalityön kohteesta elämänsä asiantuntijaksi.

Menetelminä ryhmämuotoisen sosiaalityön tapaamiskerroilla on tiedon tarjoamisen lisäksi käytetty valokuva/kollaasi-työskentelyä, kirjoittamista, työhaastatteluharjoituksia ja keskusteluita teemoihin, kuten koulutukseen, työelämään ja kuntoutuksen palvelujärjestelmään liittyen. Iltapala/aamiainen kuuluivat tapaamisiin. Havaitsimme, että yhteisen toiminnan kautta yhteishenki vahvistui ja toiminta vapautti tunnelmaa, jolloin keskustelu helpottui. Toiminnan ja vuorovaikutuksen kautta ihminen ilmaisee itseään ja tulee osalliseksi. Vaikka sosiaalityö ei ole terapiaa, voi asiakastyö olla terapeuttista tarjoten asiakkaille oivalluksia, jotka edistävät muutostyötä. Luovat menetelmät ovat perusteltuja ollessamme erilaisia; joku ilmaisee itseään kirjallisesti, toinen piirtämällä, kolmas puhuen. Kuva voi usein puhutella ihmistä sanoja enemmän. Luovilla menetelmillä löydetään yksilön voimavaroja ja vahvistetaan minäkuvaa. Kuvien käyttö maahanmuuttajaryhmien kohdalla oli toimiva, sillä kieli saattaa muodostua rajoitteeksi, kun äidinkieli ei ole valtaväestön kieli.

Päivi Känkäisen (THL) mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus luovuuteen ja jokaiselle löytyy tapansa tuoda se esille. Taidelähtöisessä työskentelyssä työntekijät ja asiakkaat rohkaistuvat yhdistämään ammatillisia, sosiaalisia ja henkilökohtaisia kehitystehtäviä. Keskeistä on saada esiin mikä henkilölle/ihmisryhmälle on merkityksellistä ja voimaannuttavaa.

Matkalla ei vältytty haasteiltakaan. Tällainen oli esimerkiksi asiakkaiden sitoutuminen ryhmiin, jolloin osallistujamäärät vaihtelivat tapaamiskerroittain. Onnistuneena koettiin välitön ilmapiiri, joka nosti asiakkaiden voimavaroja paremmin esiin kuin yksilötyöskentely. Asiakaspalautteen perusteella tuleviin ryhmiin on syytä suunnitella joka kerralle toiminnallista ohjelmaa. Ryhmämuotoisen sosiaalityön myötä vahvistui käsitys siitä, että läsnäolo ja vuorovaikutus ovat nuorille tärkeitä tulevaisuuden suunnittelussa. Havaintojen ja asiakaspalautteen perusteella voidaan todeta ryhmätyöskentelyn olevan vaikuttava työmenetelmä, jos suunnittelu tehdään asiakaslähtöisesti ja huolella. Parhaassa tapauksessa sosiaalihuollon asiakkuus päätettyi, kuten osalle ryhmäläisistä kävi koulu- tai työelämään siirryttäessä. Moniammatillinen yhteistyö alueen sosiaalityön yhteistyökumppaneiden kesken edisti asiakaslähtöisyyttä, suunnitelmallisuutta ja palveluohjauksellisuutta sosiaalityössä. Moniammatillisuuden hyödyntäminen tarjosi kehittymisen mahdollisuuksia myös sosiaalityöntekijöille. Vertaistuen voimaa ei myöskään tule väheksyä; usein samassa elämäntilanteessa olevien ymmärrys toisiaan kohtaan on syvempää, kuin ammattilaisen ymmärrys asiakkaan tilanteeseen.

Aiheesta laajemmin:

Ryhmämuotoisen sosiaalityön raportit: https://www.innokyla.fi/web/malli362451

Suunnitelmallista asiakaslähtöistä aikuissosiaalityötä – Tilannekartoitus ja asiakassuunnitelma: https://www.innokyla.fi/web/malli461628