Marjaana Peltola
Projektityöntekijä
Puh. 040 680
7517
Isokatu 10
68600 Pietarsaari
Pietarsaaressa
ryhmämuotoista sosiaalityötä on toteutettu maahanmuuttajanuorten,
maahanmuuttajanaisten ja nuorten parissa. Tammikuussa 2014 käynnistetään
nuorten hyvinvointiryhmä, jonka idea on syntynyt moniammatillisen
nuorisoverkoston työryhmässä. Mukana ovat sosiaalitoimen lisäksi mm.
etsivänuorisotyö, työvoiman palvelukeskus sekä lasten - ja nuorten
mielenterveyspalvelut. Moniammatillinen yhteistyö edistää osaltaan
asiakaslähtöisyyttä, suunnitelmallisuutta ja palveluohjauksellisuutta
sosiaalityössä.
Ryhmämuotoisen
sosiaalityön keskeisimpiä periaatteita ovat kunnioitus, arvostava kohtaaminen
ja voimavarojen tukeminen. Toisten kanssa toimiminen on ihmiselle elintärkeää.
Ihmiseksi tullaan toisten kanssa, itsetuntemus ei kasva sosiaalisessa
tyhjiössä. Mielestäni ryhmämuotoisen sosiaalityön voidaan todeta olevan
varsinaista sosiaalityötä. Kun elämisen reunaehto; yhteiskunta, rakentuu
sosiaalisista suhteista ja instituutioista, niin miksi ihmeessä sosiaalityötä tehtäisiin
ainoastaan yksilöihin kohdistuvana työnä?
Ryhmämuotoisen
sosiaalityön hyvänä puolena on verkostoituminen ja vertaistuki. Havaittiin,
että vertaisryhmässä oli hyvä ja rento tunnelma, jossa asiakkaat saattoivat
käyttää ääntään halutessaan. Epävirastomainen työtapa tarjoaa mahdollisuuden
irtaantua ongelmakeskeisestä puheesta, joka perinteiselle sosiaalityölle on
toisinaan tyypillistä. Nuorten ryhmää vetänyt sosiaalityöntekijä kuvasi
vertaisryhmätyöskentelyn aiheuttaneen ”positiivisen kierteen” nuorten
keskuudessa; jonkun kertoessa haaveistaan ja tavoitteistaan, uskaltautuivat
muutkin.
Ryhmämuotoisen
sosiaalityön tavoitteet määritettiin asiakasryhmien tarpeiden pohjalta.
Pilottiryhmien sosiaalisentuentarpeet liittyivät kulttuuriin sekä koulu- ja
työelämään integroitumiseen. Tärkein tavoite oli avata mahdollisuuksia
sosiaalitoimen asiakkuuden tilalle. Ryhmämuotoiseen sosiaalityöhön osallistuva
asiakas ja ryhmästä vastaava sosiaalityöntekijä täyttivät SOS -hankkeessa
pilotoidun tilannekartoituslomakkeen ja asiakassuunnitelman ennen
ryhmätapaamisia. Kartoitus ja suunnitelma tekevät sosiaalityöstä
suunnitelmallisempaa ja tukevat asiakkaan osallisuutta omassa
muutosprosessissaan. Työvälineiden tavoitteena on saada asiakas sosiaalityön
kohteesta elämänsä asiantuntijaksi.
Menetelminä
ryhmämuotoisen sosiaalityön tapaamiskerroilla on tiedon tarjoamisen lisäksi
käytetty valokuva/kollaasi-työskentelyä, kirjoittamista,
työhaastatteluharjoituksia ja keskusteluita teemoihin, kuten koulutukseen,
työelämään ja kuntoutuksen palvelujärjestelmään liittyen. Iltapala/aamiainen
kuuluivat tapaamisiin. Havaitsimme, että yhteisen toiminnan kautta yhteishenki
vahvistui ja toiminta vapautti tunnelmaa, jolloin keskustelu helpottui. Toiminnan
ja vuorovaikutuksen kautta ihminen ilmaisee itseään ja tulee osalliseksi.
Vaikka sosiaalityö ei ole terapiaa, voi asiakastyö olla terapeuttista tarjoten
asiakkaille oivalluksia, jotka edistävät muutostyötä. Luovat menetelmät ovat
perusteltuja ollessamme erilaisia; joku ilmaisee itseään kirjallisesti, toinen
piirtämällä, kolmas puhuen. Kuva voi usein puhutella ihmistä sanoja enemmän.
Luovilla menetelmillä löydetään yksilön voimavaroja ja vahvistetaan minäkuvaa.
Kuvien käyttö maahanmuuttajaryhmien kohdalla oli toimiva, sillä kieli saattaa
muodostua rajoitteeksi, kun äidinkieli ei ole valtaväestön kieli.
Päivi
Känkäisen (THL) mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus luovuuteen ja jokaiselle
löytyy tapansa tuoda se esille. Taidelähtöisessä työskentelyssä työntekijät ja
asiakkaat rohkaistuvat yhdistämään ammatillisia, sosiaalisia ja
henkilökohtaisia kehitystehtäviä. Keskeistä on saada esiin mikä
henkilölle/ihmisryhmälle on merkityksellistä ja voimaannuttavaa.
Matkalla ei
vältytty haasteiltakaan. Tällainen oli esimerkiksi asiakkaiden sitoutuminen
ryhmiin, jolloin osallistujamäärät vaihtelivat tapaamiskerroittain.
Onnistuneena koettiin välitön ilmapiiri, joka nosti asiakkaiden voimavaroja
paremmin esiin kuin yksilötyöskentely. Asiakaspalautteen perusteella tuleviin ryhmiin
on syytä suunnitella joka kerralle toiminnallista ohjelmaa. Ryhmämuotoisen
sosiaalityön myötä vahvistui käsitys siitä, että läsnäolo ja vuorovaikutus ovat
nuorille tärkeitä tulevaisuuden suunnittelussa. Havaintojen ja
asiakaspalautteen perusteella voidaan todeta ryhmätyöskentelyn olevan
vaikuttava työmenetelmä, jos suunnittelu tehdään asiakaslähtöisesti ja
huolella. Parhaassa tapauksessa sosiaalihuollon asiakkuus päätettyi, kuten
osalle ryhmäläisistä kävi koulu- tai työelämään siirryttäessä. Moniammatillinen
yhteistyö alueen sosiaalityön yhteistyökumppaneiden kesken edisti
asiakaslähtöisyyttä, suunnitelmallisuutta ja palveluohjauksellisuutta
sosiaalityössä. Moniammatillisuuden hyödyntäminen tarjosi kehittymisen
mahdollisuuksia myös sosiaalityöntekijöille. Vertaistuen voimaa ei myöskään
tule väheksyä; usein samassa elämäntilanteessa olevien ymmärrys toisiaan
kohtaan on syvempää, kuin ammattilaisen ymmärrys asiakkaan tilanteeseen.
Aiheesta laajemmin: