Aikuissosiaalityön aika koittaa

Kirjoittaja: Minna Hietala, sosiaalityön maisteriopiskelija, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Lastensuojelu puhuttaa paljon ja syystäkin, mutta samalla aikuissosiaalityö ja sen rooli sosiaalityössä ja kansalaisten hyvinvoinnin tukemisessa on jäänyt huomattavasti vähemmälle huomiolle. Kenties aikuissosiaalityötä ei mielletä yhtä tärkeäksi, koska kyseessä on itsestään vastuussa olevien, aikuisten ihmisten parissa työskentely. Aikuissosiaalityö on kuitenkin antoisaa ja monipuolista työtä, jolla voisi olla monia mahdollisuuksia eri sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreilla. 

Toimeentulotuen siirtämisestä Kelalle on keskusteltu vuosia ja nyt ratkaisu on viimein tehty. Perustoimeentulotuki siirtyy Kelalle vuonna 2017 ja sosiaalitoimelle jää täydentävä ja ehkäisevä tuki.  Usein on todettu, että toimeentulotuen käsittely vie liian paljon sosiaalityöntekijöiden ajasta eikä aikaa jää pitkäjänteiselle ja suunnitelmalliselle työlle. Toivonkin, että kunnat pohtivat tulevan muutoksen myötä aikuissosiaalityön asemaa ja käytäntöjä ja kehittävät mm. moniammatillista yhteistyötä. Aikuissosiaalityö määritellään yleensä asiakkaan kanssa yhteistyössä tehtäväksi suunnitelmalliseksi työksi, jolla pyritään parantamaan asiakkaan elämäntilannetta. Lisäksi aikuissosiaalityöhön liitetään yhä useammin kuntouttava näkökulma, jossa tavoitellaan asiakkaan voimaantumista ja osallisuutta. 

Yksi aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen yhteinen asiakasryhmä ovat pitkäaikaistyöttömät. Työttömien palveluverkosto ulottuu eri hallinnonaloille ja on sirpaleinen. Tällä hetkellä on menossa erilaisia kokeiluja, joiden avulla pyritään hahmottamaan uudelleen valtion ja kuntien vastuunjakoa pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä. Te-palveluiden toimistoverkostoa karsittiin vuoden 2013 alussa, mikä hankaloitti pitkäaikaistyöttömien asiointia entisestään. Epäilenkin, että kuntien rooli tulee korostumaan työllisyyden kuntakokeilun jälkeen tavalla tai toisella ja myös aikuissosiaalityön merkitys tulee korostumaan.

Professori Pekka Honkanen puhui aikuissosiaalityön päivillä vuonna 2012 sosiaalisen asiantuntemuksen tarpeesta moniammatillisessa yhteistyössä. Hän toi puheenvuorossaan hienosti esiin sen, kuinka terveyteen liittyvien kroonisten ongelmien hoito vastaanotto- ja sairauskeskeisesti ole toimivaa. Ihminen tulisi nähdä kokonaisuutena ja tässäkin asiakkaan oma voimaantuminen on tärkeää. Honkasen esimerkki terveydenhuollon ja sosiaalityön yhteistyöstä on vain yksi esimerkki, jota voisi hyödyntää myös mielenterveys- ja päihdetyön, sekä vanhustyön puolella. Yhteistyötä varmasti tehdäänkin, mutta toivoisin, että näitä toimiva yhteistyömuotoja esiteltäisiin julkisuudessa ja nostettaisiin näin aikuissosiaalityön profiilia matalan kynnyksen palveluna.

Mielenkiinnolla odotan, millä tavalla Kela ja sosiaalitoimi tulevat tekemään yhteistyötä asiakkaiden hyväksi. Toimeentulotuen siirto ei vähennä sosiaalityöntekijöiden tarvetta, vaan antaa mahdollisuuden nostaa aikuissosiaalityö siihen asemaan, joka sille kuuluisi osana kansalaisten hyvinvoinnin tukiverkostoa.

Tietoa maahanmuuttajanuorten osallisuudesta aikuissosiaalityössä

Kirjoittaja: Minna Turunen, vieraileva tutkija THL Vaasan toimipaikka/BoWer -verkosto

Teen väitöskirjatutkimusta maahanmuuttajanuorten osallisuudesta aikuissosiaalityössä hallintotieteiden tohtoriohjelmassa Vaasan yliopistossa. Kuulun Osallisuus hyvinvointiyhteiskunnassa -tutkimusryhmään, joka on yksi kolmesta tutkimusryhmästä THL Vaasan ja Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen yksikön käynnistämässä Hyvinvoinnin ja johtamisen monitieteisessä tutkimusohjelmassa. Tavoitteenani on tarkastella maahanmuuttajanuorten osallisuutta nuoren, sosiaalityön ammattikäytäntöjen ja asiantuntijuuden sekä palvelujärjestelmän vuoropuheluna. Tarkoituksenani on selvittää, millaisena osallisuus näyttäytyy kolmen näkökulman vuoropuhelussa, kun osallisuutta lähestytään nuorten omia vahvuuksia ja voimavaroja hyödyntävästä näkökulmasta. Olen kerännyt tutkimusaineistoa joulukuusta 2013 huhtikuuhun 2014 toteuttamalla teemahaastatteluja aikuissosiaalityöntekijöille ja -johdolle sekä 18-30 -vuotiaille, maahanmuuttajataustan omaaville aikuissosiaalityön asiakkaana oleville nuorille.

Tässä blogikirjoituksessani haluan tuoda lyhyesti esille nuorten vastauksia tähän mennessä kertyneestä haastatteluaineistosta. Kevään 2014 aikana toteuttamani nuorten teemahaastattelut alkavat olla loppusuoralla, ja haastatteluaineistoa on kertynyt tähän mennessä noin 24 nuoren verran. Nuorista noin puolet on naisia ja puolet miehiä, ja nuoret ovat iältään 18-25 -vuotiaita. Merkittävä osa haastatteluaineiston nuorista on opiskelijoita. Ilokseni voin todeta, että muutamalta nuorelta löytyi myös yhteyksiä työelämään joko päätoimisesti tai sivutoimisesti opintojen ohessa.

Vaikka haastatteluaineiston tarkempi analyysi onkin vielä kesken, haluan tuoda muutamia aineistosta nousevia seikkoja esille. Haastattelemani nuoret näyttävät suhtautuvan varsin myönteisesti nykyhetkeen ja tulevaisuuteen vaikeistakin menneisyyden elämäntapahtumista huolimatta. Merkittävä osa nuorista toivoo, että he saavat ammatin ja työpaikan tulevaisuudessa. Myös ajatus yrittäjyydestä nousee esille nuorten puheessa. Maahanmuuttajien yrittäjyyden on havaittu olevan niin kansainvälisissä kuin kansallisissa tutkimuksissa yleisempää koko väestöön verrattuna (Forsander 2013). Haastattelemieni nuorten toiveet yrittäjänä toimimisesta kuulostavat varsin luonnollisilta aiempaa tutkimustietoa vasten tarkasteltuna. Samaan yhteisöön kuuluminen muodostaa monille maahanmuuttajille sosiaalisen verkoston, johon he voivat turvautua tarpeen tullen (Forsander 2013). Haastattelemieni nuorten sosiaalinen tukiverkosto näyttäytyy aineistossa myös varsin vahvana. Pieni osa haastatelluista nuorista on aktiivisesti mukana yhdistyksissä tai järjestöissä, mutta enemmistö nuorista suhtautuu myönteisesti äänestämiseen vaaleissa. Maahanmuuttajabarometriin (2013) osallistuneista 18-75 –vuotiaista vastaajista 55 prosenttia koki äänestämisen tärkeäksi.   

Yksilön osallisuutta voidaan vahvistaa heidän arjen verkostoissa yhteisösosiaalityön keinoin rakentamalla, tukemalla sekä kehittämällä yhteisöjä. Rakenteellinen sosiaalityö taas yhteistyössä asiakkaiden kanssa antaa sosiaalityölle mahdollisuuden yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. (THL 2014.) Olen kiinnittänyt huomiota haastatteluja tehdessäni siihen, kuinka nuoret suhtautuvat varsin myönteisesti elämään ja tulevaisuuteen. Lisäksi nuorilla näyttää olevan ympärillään sosiaalista tukiverkostoa. Haastattelemieni nuorten myönteisyyden ja myönteisten voimavarojen hyödyntäminen jo tässä vaiheessa esimerkiksi yhteisösosiaalityön tai rakenteellisen sosiaalityön keinoin voisi ennalta ehkäistä mahdollisten vaikeuksien kasaantumista myöhemmin aikuisuudessa ja vahvistaa nuorten keinoja käsitellä mahdollisia vastoinkäymisiä.

Lisäksi mielestäni olisi mielenkiintoista tutkimuksen näkökulmasta jatkossa tehdä pitkittäisseurantaa haastattelemistani nuorista ja haastatella heitä esimerkiksi viiden vuoden kuluttua uudelleen. Mitähän heille mahtaa kuulua silloin, ja mitä he ajattelevat tulevaisuudestaan?  

Lähteet:

Martikainen, T., Saukkonen, P. & Säävälä, M. (2013). Muuttajat. Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. (Toim.). Helsinki. Gaudeamus. 

TEM 2013. Maahanmuuttajabarometri 2012. TEM raportteja 11/2013.

THL 2014. Aikuissosiaalityö. http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/tyokalut/aikuissosiaalityon_vaikuttavuus/aikuissosiaalityo

My fellow care worker Berlusconi

Writer: Gorana Panić, PhD student in Social Work, Kokkola University Consortium Chydenius

 

Last week I took part at the 4th European Conference for Social Work Research (ECSWR), Free University of Bolzano, Italy. Researchers, scholars and practitioners in social work challenged diverse private troubles and/or public issues caused by the undermined welfare state. 

At the same time in Italy, outside of the conference world, two titles occupied my thoughts  – Silvio Berlusconi given community service for taxfraud by The Guardian, and protesters in Rome denouncing austerity measures and economic reforms in Mobilizing for the common: some lessons from Italy by Roar Magazine. What is the relationship between social work and these two events? 

Silvio Berlusconi a 77-year-old billionaire, the former Italian prime minister and Forza Italia (FI) center-right leader who has dominated Italian politics for two decades is going to serve his year-long sentence for tax fraud through part-time community service in a care home for elderly people.

Surprised? Find it amusing? Humiliating maybe? Sentenced or awarded? A just verdict?

Berlusconi's lawyers welcomed the verdict as "balanced and satisfactory". According to their statement he is too old for jail but he could have been placed under house arrest. Yet, house arrest would have  limited his  campaigning for the European elections in May. 

He has been banned from holding public office for two years and was expelled from the Italian senate. Still as FI leader, he has influence over the Italian political scene and is a reform partner for the prime minister, Matteo Renzi.

This brings us to another remarkable event of the last week. Tens of thousands of protesters marched on Rome on Saturday to denounce the austerity measures and economic reforms of Matteo Renzi’s new government and to reclaim income and housing as common good and dignity for all. 

No surprise that protesters addressed the issue of housing and income since “40% of Italy’s youth are now out of work and in 2013 alone some68.000 families received eviction notices, 90% of them had failed to pay their rent or mortgages as a result of insufficient income”.

Back to the 4th ECSWR conference, it is not likely that 40% of Italy's unemployed youth or 68.000 families with insufficient income is a result of private failures. Instead, it should be re-addressed as structural issue.

Actually, Berlusconi's sentence in a funny manner reflects some of the current European problems and trends, such as prolonged working life and labor precarity. 

For example, he was found to be too old for jail but not to old for work. The 77-year-old Berlusconi will be working in a home run by the Sacred Family Foundation, where "once a week and no less than four consecutive hours will accompany the patients as they move around, help with entertainment-related activities and during the meals." It seems to me kind of a peer-support. Thus, as care worker he could probably recruit new voters among elderly population.

Being part-time care worker Berlusconi's sentence also reflects the current economic crisis and labor precarity in Italy. That's the reason why he got only part-time job (joking). Full-time and decent paid jobs are an illusion for many of his fellows EU citizens (not joking). Maybe his second part-time job could be in Taxation Office. Lots of things to learn about taxes and how taxes can enrich community life and welfare services. 

So, a billionaire makes tax fraud and gets community service as “sentence”. It is not a sentence. It is award. It is not enough to serve meals. The transformative potential of that sentence is limited to micro-level, whereas his political decisions and influence has greater impact on everyday life of all Italian citizens. Also, big banks which created the financial and debt crisis were saved by the State while austerity measures were imposed over its citizens. Activists and protesters engaged in anti-austerity movements across Europe are the one who get arrested during the clashes and convicted to jail. What can we hope for? At least, that community service as “sentence” for tax frauds will become very trendy among other politicians and influential figures?

According to Jerome Roos, Saturday's protest was remarkable for two reasons. “First, the Italian movements had been fairly lackluster in responding to the European debt crisis when it first broke in 2010-’11. Second, Saturday’s protest occurred against a backdrop of relative demobilization  across the rest of Europe and North America. Right when anti-austerity movements elsewhere appear to be on the retreat, the Italian movements are gradually stepping up their resistance.”

Reclaiming Community, Agency and Social Movements: The Social WorkPerspective is the title of the next European Conference for Social Work Research which will take place at Faculty of social work, Ljubljana, Slovenia, between 22 and 24 April 2015.

The common struggle for social justice and critical project of re-formation of welfare services continues through joint efforts of the global social justice movement and social work researchers, scholars, practitioners and service users.