Näkökulma kelpoisuusehtoihin

Nykyinen hallitus on asettanut työryhmän pohtimaan kuntien tehtävien keventämistä ja sitä kautta kulujen vähentämistä. Tähän liittyen on myös sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusehdot asetettu suurennuslasin alle. Kuntaministeri Henna Virkkunen on esittänyt arvion, että kelpoisuusehtojen väljentäminen toisi valtiolle 100 miljoonan euron säästöt. Tässä kuviossa erityisen kohtuuttomalta tuntuu, että kyseessä ovat nyt pienipalkkaisten naisten alat, kuten sosiaali- ja terveysala ovat. Eli voidaanko kuntataloutta pelastaa lyhytnäköisesti pienentämällä jo ennestään pienipalkkaisten naisten palkkoja? Vastasitte aivan oikein – ei voida.

Otetaan nyt esimerkiksi nykyinen tilanne, että kajotaan sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusehtoihin tilanteessa, jossa sosiaalipalvelujen tarve on lisääntynyt ja asiakkaiden ongelmat vaikeutuneet, monimutkaistuneet ja pitkittyneet. Jo nyt työ on tullut työntekijöiden kannalta kuormittavammaksi, joka on johtanut siihen, että vaativimmille alueille, kuten lastensuojeluun on vaikea joissakin kunnissa saada uusia, pysyviä työntekijöitä. Tämä on tyypillistä varsinkin suurissa kaupungeissa. Akavan alla toimiva edunvalvontajärjestö Talentia on muun muassa laskenut, että pelkästään näihin vaihtuvuuskustannuksiin puuttuminen toisi miljoonien eurojen säästöt kunnille.

Surullisesta Eerika-tytön tapauksesta ja sosiaaliviranomaisten toiminnasta siinä yhteydessä, uutisoitiin muuten viime viikolla samana päivänä, kun saimme lukea (KU) Akavan ekonomistin toivovan sosiaalityöntekijöiden kelpoisuuksien alentamista. Tämä oli erityisen ristiriitaista siksi, että Eerika-tytön tapauksesta on otettava oppia ja pyrittävä siihen, että näissä erityisen vaativissa lastensuojelutyön tapauksissa asiakkaat, eli lapset ja heidän perheensä saisivat mahdollisimman erikoistuneen ja asiantuntevan avun sosiaalityöntekijältä. Tätä korostaa myös Aulikki Kananojan johtaman selvitystyöryhmän raportti (STM 2013:19), jossa työryhmä esittää, että työntekijöiden osaamista on vahvistettava lastensuojelun erikoistumiskoulutuksen avulla. Lisäksi he ehdottavat lasten ja perheiden palveluihin yhtenäistä tietopohjaa ja tutkimuksen, ohjauksen, valvonnan, kehittämisen sekä niiden resurssien lisäämistä. Selvitystyöryhmä on painottanut lastensuojelun asiakkuuden alkuvaihetta ja siihen liittyvien avohuollon palveluiden keskinäistä yhteistyötä. Esimerkiksi avohuollon perhetyön kehittäminen ja resursointi on Kalajoella näkynyt lastensuojelun sijaishuoltotarpeen vähenemisenä.

Sosiaalialalla kelpoisuusehtojen vähentämisen sijaan työtä tulisi ylipäätään paremmin organisoida ja pohtia, mitkä tehtävät soveltuvat sosiaalityöntekijän, mitkä sosionomin (AMK/YAMK) ja mitkä lähihoitajan -koulutuksella tehtäviksi. Säästöjä kannattaa ehdottomasti hakea kehittämällä pitkäjänteisesti ennaltaehkäiseviä palveluita.

Talous ei lähde elpymään väljentämällä kelpoisuusehtoja, jotka on luotu sosiaalipalveluiden asiakkaan turvaksi ja palvelun laadun takeeksi. Sosiaalityöntekijät tekevät päätöksiä, joilla on merkittäviä vaikutuksia asiakkaiden perusoikeuksiin ja sitä kautta heidän oikeusturvaansa.

Lähteet:

http://www.talentia.fi/

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3044691/yliopistojen-aloituspaikkojen-nosto-ihmetyttaa

Kalajokiseutu 12.9.2013

STM 2013:19