keskiviikko 28. toukokuuta 2014

LAADUSTA JA LASTENSUOJELUSTA


Kirjoittaja: Kaija Jokela, lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio


Useissa eri tiedotusvälineissä nostettiin toukokuun alkupuolella esille lastensuojelun sosiaalityön kuormittavuus ja asiakasmäärät. Sosiaalisessa mediassa ja uutisoinnissa on keskusteltu pitkään siitä, miten lastensuojelun sosiaalityötä tulisi kehittää, jotta mediassa esillä  olleilta kraaveilta lapsiin kohdistuvilta vääryyksiltä ja laiminlyönneiltä vältyttäisiin. Miten asiat entistä varhemmin saataisiin viranomaisten tietoon, ja miten lastensuojelun sosiaalityötä kunnissa tekevät ja muut lasten ja nuorten asioissa toimivat osaisivat hoitaa tehtävänsä entistä vastuullisemmin.

Sosiaali-ja terveysministeriö julkaisi kuun puolivälissä lastensuojelun laatusuosituksen, joka sisällöllisesti  osoittautui osittain pettymykseksi suositusten jäädessä hyvin ylätasoille vailla konkretiaaa. Paljon puhuttu ja kuntien lastensuojelutyötä tekevien keskuudessa odotettu laatusuositus ei ota kantaa lastensuojelun sosiaalityön suurimpaan kysymykseen- eli siihen, kuinka monta lasta sosiaalityöntekijää kohtaan olisi suositeltava määrä. Laatusuosituksessa asia kuitataan toteamalla, että yhtä sosiaalityöntekijää kohtaan asiakkaana olevia lapsia on liian paljon ja työ koetaan kuormittavana. Puhutaan itsestäänselvyydestä. Samaan aikaan kunnissa kipuillaan sen tosiasian kanssa, että kunnan lastensuojelutyöhön on hankalaa saada muodollisen pätevyyden omaavia työntekijöitä. Yhteiskunta on tehnyt lastensuojelutyötä tekevistä leimaantuneita, empatia kyvyttömiä vallan käyttäjiä,  työmäärästä ja työn kuormittavuudesta puhutaan avoimesti sitä surkutellen ja korostetaan niiden kuntien ”huonommuutta”, joissa sosiaalityöntekijän viroissa ei ole ainoatakaan muodollisen pätevyyden täyttävää sosiaalityöntekijää. Annetaan kuva, että lastensuojelutyö  johtaa ennemmin tai myöhemmin tekijänsä työuupumukseen tai pahimmassa tapauksessa työkyvyn menettämiseen.

Onneksi on poikkeuksena myös kuntia, joissa rakenteet ja puitteet lastensuojelutyötä tekevillä ovat kunnossa, työntekijäresurssi on kohtuullinen ja työntekijät osallistuvat aktiivisesti  työhön liittyvään kehittämistyöhön. Työkaverin, työyhteisön ja organisaation tuki lisää työn mielekkyyttä ja ylläpitää työmotivaatiota siitäkin huolimatta, että arkityö on kaaoottista, vaativaa ja työtä on paljon.  

Lastensuojelun laatusuositus korostaa asiakkaiden ihmisarvoa, perusoikeuksia, lapsen etua ja vuorovaikutusta. Asioita, joita sosiaalityöntekijän yliopistotutkinnon suorittanut ja lastensuojelutyötä ammatikseen tekevä tietää jo lähtökohtaisesti.  Lastensuojelutyötä tekevän, virkavelvollisuutensa ja vastuunsa tunnustavan työntekijän on hankala kuvitella tekevänsä työtä ilman normaalia vuorovaikutusta lapsen, hänen perheensä sekä sidosryhmien kanssa. Lastensuojelutyö on vaativaa työskentelyä, jossa yksittäinen työntekijä pohtii  ja puntaroi tekemänsä työn sisältöä itse ja oman työyhteisönsä kanssa jatkuvasti arvioiden myös työn laatua, sisältöä ja vaikuttavuutta. Aktiivinen työyhteisö kerää säännöllisesti tietoa päättäjille vaikuttaakseen työolosuhteisiin, työn organisoitumiseen työyhteisön sisällä sekä yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa tiedostaen myös sen, että lastensuojelu,  lasten ja heidän perheidensä hyvinvointi ei ole ainoastaan lastensuojelun työntekijöiden vastuulla.

Lastensuojelutyössä kohdataan erilaisia ihmisiä. Jokaisella on omanlaiset haasteensa. Lastensuojelutyön mielekkyys syntyy siitä, että jokaisella asiakkaalla on oma tarinansa eikä asiakasta ja hänen perhettään tai muuta lähipiiriään voi asettaan samanlaiseen muottiin. Lastensuojelussa kohdataan ihminen ihmisenä. Lastensuojelutyöntekijä antaa jokaiseen asiakasasiaan palan omasta persoonastaan päästämättä asiakasta kuitenkaan liian lähelle itseään. Se on ammatillisuutta- olla läsnä, olla vuorovaikutuksessa  ja kuunnella.

Lastensuojelutyö on vastuuta, velvollisuuksia, eettistä harkintaa ja vastavuoroisuutta- aitoa kohtaamista ja läsnäoloa huolimatta arkityön paineista, jatkuvasta kiireestä ja niistä odotuksista, joita yksittäiseen lastensuojelun työntekijään kohdistuu.

1 kommentti:

  1. Erittäin tärkeitä asioita nostettu esille lastensuojelun laadusta, KIITOS! Kysehän on lopulta siitä, kuinka yhteiskunta kykenee lastensuojelun avulla pitämään huolta kaikkien haavoittuvimmista yhteiskunnan jäsenistä ja tukemaan myös rakenteellisesti sellaisia elinoloja, jossa jokaisen lapsen on hyvä kasvaa. Siitä vastuuttomammalta tuntuu STM:n ajatus hoitaa omaa säästöosuuttaan heikentämällä juuri lastensuojelun laatua pudottamalla satojen lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden koulutusvaatimuksia vaihtamalla heidät sosiaaliohjaajin. Esimerkiksi lastensuojelun tarpeen arviointi ei ole todellaakaan muuttunut helpommaksi, vaan viime aikojen tapahtumat päinvastoin osittavat, miten vaativasta, tutkimuksellista otetta ja erilaisen tiedon reflektointikykyä edellyttävästä tehtävästä on kyse. Sosiaaliohjaajat ovat toki paikallaan esim. perhetyössä ja monissa ennaltaehkäisevissä ja toiminnallisissa lastensuojelun avohuollon tehtävissä. Ottakaa siis kantaa Hallituksen esitykseen sosiaalihuoltolaista nyt!

    VastaaPoista